Työnantajamielikuvan tärkeys rekrytoinnissa

Tiesitkö, että jokaisella yrityksellä on työnantajamielikuva joko tietoisesti tai tahtomattaan?

Työnantajamielikuva eli employer branding on termi, jolla viitataan työnhakijoiden ja työntekijöiden ajan saatossa muodostuneisiin mielikuviin ja kokemuksiin yrityksestä. Se on nimensä mukaisesti brändityötä, joka voi parhaassa tapauksessa tuoda paljon osaavia tekijöitä osaksi tiimiäsi. Työnantajamielikuva toimii yrityksesi käyntikorttina niille, joilla ei ole syvempää käsitystä toimintatavoistasi, lupauksistasi ja arvoistasi työnantajana.

Arvojen merkitys työnantajamielikuvassa

Kuten kaikki brändääminen, myös työnantajamielikuva muodostuu muiden ihmisten kokemuksista, mielikuvista ja oletuksista. Toisin sanoen työnantajamielikuvan on tarkoitus toimia kuin minkä tahansa tuotebrändin – vahva työnantajamielikuva houkuttelee uusia työnhakijoita ja sitouttaa jo olemassa olevia tiimiläisiä. Tosiasiassa työnantajamielikuva toimii näkymänä yrityksesi jokapäiväiseen toimintaan sekä arvoihin ja yrityslupauksiin. Nämä arvot, lupaukset ja toimintamallit ovat nousseet entistä korkeampaan asemaan työnhakijoiden silmissä. Työnhakija saattaa omata esimerkiksi vihreitä arvoja, ja pitää luonnonsuojelua tärkeänä aspektina elämässään. Tällöin hän todennäköisemmin kieltäytyy työpaikasta yrityksessä, joka toimii täysin näiden arvojen vastaisesti. Pahimmassa tapauksessa hän jättää kokonaan hakematta työpaikkaa kyseisestä yrityksestä.

Eri keinoja tutkia työnantajamielikuvaa

Työnantajamielikuvaa voidaan tutkia ja arvioida lukuisilla eri metodeilla. Yritys voi järjestää muun muassa työntekijähaastatteluja ja kyselyitä, joista selviää heidän ajatuksiaan työnantajastaan. Parhaimman tuloksen saavuttamiseksi kyselyt kannattaa järjestää anonyymisti, jolloin kynnys rehellisiin vastauksiin on huomattavasti matalampi. Toimiala-analyysi puolestaan edesauttaa hahmottamaan yrityksen omaa asemaa toimialan sisällä.

Työnantajamielikuva rekrytoinnissa

Työnantajamielikuvan luominen vaatii tarkan suunnitelman, joka tukee työnantajan strategisia tavoitteita. Vahvan ja toimivan työnantajamielikuvan ansiosta rekrytointiprosessi saattaa helpottua ja työntekijäkokemukset muuttua entistä positiivisemmiksi. Luodakseen vahvan työnantajamielikuvan, yritys tarvitsee vision tulevaisuudelle. Mikäli tämä visio ja yrityksen asettamat arvolupaukset toteutuvat, työntekijät sitoutuvat paremmin. Helpoiten työnantajamielikuvaa voi parantaa läpinäkyvällä ja rehellisellä viestinnällä jo rekrytointivaiheessa. Epäonnistuneita rekrytointeja saattaa olla hankala välttää, mutta vahvan brändin avulla yritys voi houkutella luoksensa kohderyhmän pätevimpiä tekijöitä. Mutta kuinka löytää oikea kohderyhmä?

Brändin luominen on pääasiassa mielikuvien synnyttämistä oikealle yleisölle. Yrityksen tulee kuitenkin hylätä ajatus siitä, että he sopivat kaikille työntekijöille. Työpaikalla vaaditaan tekijöiltä tiettyä taitotasoa ja muita työsuoritusta tukevia ominaisuuksia. Toimiva työnantajamielikuva pyrkii tavoittamaan nämä kriteerit täyttäviä osaajia ilman väkisin väännettyjä mainoslauseita työpaikan mahtavuudesta. Ilmoituksen nähdessään hakijalle avautuu mielikuva kyseisestä yrityksestä, ja se on useimmiten ratkaiseva tekijä siinä, aikooko työnhakija jättää hakemusta lainkaan. Kohderyhmän rajaaminen on tärkeä osa brändäystä. Nuoria osaajia tavoittaa parhaiten sosiaalisen median kanavilta, kuten TikTokista, Instagramista ja Snapchatista, kun taas kokeneempia tekijöitä saatat löytää helpommin Facebookista tai LinkedInista.

Yrityksen tulee kuitenkin ottaa huomioon, ettei brändityö tapahdu yhdessä yössä, vaan se on systemaattista ja pitkäjänteistä tekemistä. Kaiken kaikkiaan työnantajamielikuvaan panostaminen on loistava sijoitus yrityksestä riippumatta, sillä se säästää virherekrytointien kustannuksissa sievoiset summat. Lisäksi yrityksen kokonaisbrändi vahvistuu huomattavasti ajan mittaan, ja lopputuloksena sinulla on muistettava brändi positiivisilla konnotaatioilla varusteltuna.